Pidätkö Idols-ohjelmasta? Oletko joskus halunnut olla yksi Idols-esiintyjä ja omistat webcamin? Nyt sinulla on mahdollisuus! On käynnissä oma Google idol-kilpailu. Katsojat äänestävät videoista parhaat … mieleisensä … ei-kaikista-huonoimmat jatkoon. Osa videoista on sitä kammottavaa tuttua idols mömmöä, osa taas ihan hauskalla asenteella tehtyä pelleilyä. Kaikki videot kuitenkin löytyvät Google video-palvelusta.

Edit: Googlella itsellään ei ole ilmeisesti mitään tekemistä kyseisen kilpailun kanssa.

Kansanedustaja Kasvi kirjoittelee blogissaan Jalkapuudirektiivistä, eli siitä direktiivistä millä tehdään mm. tekijänoikeusrikokseen yllyttäminen, avunanto ja yrittäminen rangaistaviksi. Uusi rangaistus olisi mm. elinikäinen(!) liiketoimintakielto.

Kuikahan sanoa

Ei!

Boycott Starforce sivuilla kerrotaan tietokonepelejä suojaavasta Starforce-nimisestä kopiosuojausjärjestelmästä. Kyseinen kopiosuojaus asentaa piilotetun IDE -ajurin windowsiin, mikä tekee koneesta, yllätys-yllätys, epävakaan. Ilmeisesti Starforce on ottanut mallia eräästä SonyBMG.stä. Vielä mukavemman kuvan ko. firmasta saa lukemalla Galagtic Civilizations II:n foorumeilta erään kirjoituksen. Kirjoituksessa kerrotaan mm. että Starforcen luonut firma on antanut omalla keskustelufoorumillaan toimivan linkin paikkaan, jossa on listattu paikkoja Galagtic Civilizations II:n piraattitorrenteihin. Tekstissä myös soimataan GC2:n tekijöitä siitä, että kyseisestä pelistä puuttuu kaikenlainen kopiosuojaus. Jotkut jopa väittävät, että tekijät haluavat ja kannattavat GC2:n piratointia.

Vaikka aikaa pelaamiselle ei olekkaan, voisin ostaa GC2:n jo pelkästään ajatuksen kannattamiseksi. Boikottisivuilta löytyy myös lista peleistä, jotka voisi kiertää kaukaa.

Kaikkihan ovat jo autuaasti unohtaneet erään Sony BMG nimisen yhtiön rootkit sekoilut tuossa jokunen kuukausi takaperin. Nyt on käynyt ilmi, että siellä myös kunnioitetaan henkilötietolakia yhtäpaljon kuin tietosuojalakiakin.

Tietokonepelejä en ole ehtinyt pelaamaan pitkiin, pitkiiin aikoihin. Kuitenkin mielellään pelaan aina kun sille on aikaa ja inspiraatio iskee. Valitettavasti mieleiset pelit ovat sellaisia, johon saa kulumaan helposti pitkiä aikoja ajankulua huomaamatta. Aivan uskomattoman pitkä aika on myös kulunut siitä, kun viimeksi odotin uuden pelin julkaisemista minkäänlaisella innolla. Tämän vuoden loppupuolella olisi kuitenkin tulossa EA:n ja Maxisin yhteistyön tulos, Spore. Aivan helposti en osaa selittää mikä tekee pelistä niin hyvän näköisen ja oloisen, että se vain on pakko hankkia. Pelisuunittelija Will Wrightiltakin menee pelin esittelemiseen yli puoli tuntia näyttääkseen pääpiirteittäin kaiken oleellisen.

Kyseinen peli lähtee liikkeelle vesipisarasta. Tai itseasiassa vesipisaran sisällä elävistä alkueliöistä. Näistä yksi on pelaajan hallinnassa. Alkueliön elämä ei ole helppoa, kun pitää juosta liikkua karkuun toisia, häijympiä alkuelukoita ja syödä kiltimpiä ja hitaampia naapureita. Evoluution myötä alkueliöämme voidaan kehittää eteenpäin ja tätäen nousta ruokaketjussa eteenpäin. Kun evoluutio menee tarpeeksi eteenpäin ja vesipisarasta on kasvettu ulos, päästään uiskentelemaan valtameressä, jossa sama periaate pätee. Evoluution etenee merestä maalle jne. Nopeat syövät hitaat. Kuullostaapa tylsältä, eikö? Juju on siinä, että pelaaja saa ihan itse suunnitella otuksensa tahtonasa mukaan. Otusta voi siis venyttää vapaasti evoluution yhteydessä. Siihen voi liittää juttuja, jotka vaikuttavat otuksen elämään. Tietokoneen tehtäväksi jää päätellä, miten pelaajan luoma olento toimisi maailmassa ja luoda suhteellisen tasapainoinen ekosysteemi pelimaailmaksi. Esittelyvideosta ky ilmi, että systeemi näyttää toimivan.

Peli ei kuitenkaan pääty maassa mönkivän otuksen -syö, tai tule syödyksi- elämään. Parittelukumppanin etsiminen tulee ajankohtaiseksi ja kehitys jatkuu. Yksilöelämästä siirrytään kohta yhteisöelämiseen. Pienen otusheimon elämän parantaminen, selviytyminen ja hallinta muuttuu pelin päätarkoitukseksi. Peli saa roimasti RTS-tyyppisiä ominaisuuksia mukaan. Diplomatia ja kaupankäyntikin on pelissä mukana tällä tasolla. Heimosta kasvaa kaupunki, jota voi kastvattaa ja sinne voi rakennella haluamansa tyylisiä rakneenuksia. Pääsemme siis SimCity-tyyliseen peliin. Kaupungissa rakennellaan laitteita, kuten RTS-peleissä on tapana. Ajan saatossa pelaaja saa käyttöönsä UFO:n, jolla pääsee poistumaan planeetalta ja näkemään muitan planeettoja. Planeettoja pystyy muokkaamaan aloittaakseen elämän uudella planeetalla. Muiden olentojen abduktointikin vaikutti hauskalta ajankululta.

Äh. Mitä sitä enempää selittelemään. Video kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa.

Tiektokone-lehden toimituksen blogi kertoo eilisessä Mobilemondayssä käydystä keskustelusta. Mukana Sony BMG Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen, Kansalaisaktivisti ja HIT:n tutkija Herkko Hietanen ja Opetusministeriön pakastevihannes Jukka Liedes.

Liedeksen mielestä CD-levyä ei enää osteta tavarana, vaan ostamme käyttöoikeuden musiikin kuunteluun ja ehkä myös kopiointiin. Tietenkään Yucca-palmu ei ota kantaa, eikä todennäköisesti edes tajua asiaa, miten tuon kuunteluoikeuden pitäisi toimia. Käydäänpä pikaisesti läpi vaatimukset:
1) Mikä on kuunteluoikeuden kesto? Pitäisi olla ikuinen, mikä vastaisi nykyistä tapa, eli CD-levyn ostamista.
2) Säilyyko kuunteluoikeus median rikkoontuessa? Kyllä pitäisi säilyä, sillä kyseessä on oikeus kuunnella sovittua musiikkituotetta rippuumatta median tyypistä tai formaatista. Median rikkoontuminen ei vaikuta siihen, että ihmisellä on oikeus kuunnella teosta.
3) Tarviiko ihmisillä olla oikeus kopioida musiikkia? Kuten kohdassa 2) mainitsin, niin kuunteuloikeutta ei saa rajata johonkin tiettyyn formaattiin tai mediaan. Jos musiikin tuottajat tai muu taho ei pysty takaamaan sitä, että kuluttaja saa käyttää kuunteluoikeuttaan ja kuunnella teosta haluamallaan formaatilla, niin kuluttajalla piää olla oikeus itse muuttaa kappale, johon hänellä on oikeus, haluamaansa muotoon.

Sony BMG Finland alkoi jarrutella kopiosuojauksien tuomista Suomeen. Mitähän oli ne puheet siitä, että pienellä Suomen Sonyllä ei ole sananvaltaa kopiosuojauksien tulemisesta, kun iso Sony BMG corp. asiasta päättä. Taisi olla valehtelua.

Kiinnostaako nähdä missäpäin maailmaa tietokonevirukset meuhkaavat eniten? F-Securen maailmankartta kertoo ajankohtaisen tilanteen.

Millähän kaikki linnut ja kissat saataisiin liitettyä tuohon mukaan?

Tietoja koneesta. blogi kertoo, että Huovisen sensuurilaki on sekava farssi. Eikö tekijänoikeuslain valehteluista ja paskan puhumisesta ole opittu mitään? Tarviiko taas masinoida väki liikkeelle?

Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskus on visualisoinut tekijänoikeuslain monimutkaisuuden ja jopa järjestänyt aiheesta kilpailun.

Viikonloppu oli hyvinkin rauhallinen. Alunperin piti hieman viedä töitä kotiin, ettei viikolla tarvi tehdä aivan niin pitkiä päiviä. Laiskuus kuitenkin voitti. Oikeasti oli tietoinen päätös jättää työt arkipäiville, kun sittenkin osasin olla ajattelematta ja stressaamatta työasioista kotona.

Launataina Jin (joka siis piti tuon sukunimensä yhdessä yhteisen sukunimemme kanssa) otti pitkät päiväunet huonosti nukutun yön jälkeen. Tänä aikana ehdin kaikessa rauhassa katsoa jo pitkään hyllyssä keskeneräisenä odottaneen Star Wars trilogian päätökseen. Jedin paluussa olikin yllättävän paljon uusia juttuja. Tosin yksi asia jäi askarruttamaan. Jos muistan oikein, niin siinä uudemman trilogian päätösjaksossa Luken ja Leian äiti, Padmé (piti tuo nimi tarkistaa IMDB:stä kun ei muista), kuoli synnytyksessä. Kuitenkin Jedin paluussa Leia kertoo Lukelle muistavansa äitinsä, siis sen ihan oikean äitinsä, joka kuoli kun hän oli muutaman vuoden ikäinen. Asia ei sinänsä ole mitenkään merkittävä. Hämmästyin vain sitä, että muistan siitä tuoreemmasta trilogiasta jotain. Oli se vain niin heikko, että mielummin unohdan nähneeni moisen.

Myöhemmin launantaina Tiiti kävi meillä. Jin oli niin ihastunut prinsessasta, ettei malttanut laskea häntä alas moneksikaan minutiksi. Tämä taisi olla hetken helpotus vanhemmille, jotka olisivat kyllä saaneet viihtyä pitempäänkin meillä. Tiiti on kyllä suloinen otus. Jin ei tällä kertaa alkanut kitistä, että tahtoo oman. Avasi kuitnekin uudelleen keskustelun jo alustavasti suunnitellusta aikataulusta.

Sunnuntaina pidimme Firefly maratoonin. Launatain puolella ehdimme katsoa pari ensimmäistä jaksoa ja loput katsoimme sunnuntaina. Olikin jo korkea aika katsoa ne. Playltä ne saapuivat jo viikkoja sitten. Harmi kun Serenity on vielä hieman hinnoissaan. Edullisemman voisi jo ostaa.

Vaikka siviilisäätyä onkin vaihdettu, niin elämä, ja työt, jatkuu … ylitöillä. Jo jonkin aikaa olen kironnut nykyisen homman huonoja ja lähes olemattomia dokumentteja. Päivä ei mennyt ihan pieleen, kun päsee kuulemaan eräänkin asiakkaan projektipäällikön suusta seuraavaa:

“Näistä järjestelmän toiminnoistahan saisi kirjoitettua vaikka kaksi kirjaa”.

Murre puree huulta ja jättää sanomatta, että yleensä niitä kutsutaan spekseiksi.