Viime vuoden loppupuolisko oli työrintamalla aika rauhallista, kun uuteen organisaatioon siirtyminen tapahtui juuri ennen isohkoa organisaatiouudistusta. Toisin sanoen kukaan ei oikein tiennyt mitä tulee tapahtumaan ja mitä kukakin tekee. Tästä syystä kukaan ei tietenkään nakittanut mulle mitään uutta homma ja vanhoja projekteja piti vain siistiä ja kirjoitella dokumentteja. Eräänä kauniina talvipäivänä menin jopa sanomaan eräälle kolleegalle, että pelkkä dokumentointi hieman rasittaa. En tiedä oliko tuolla maininnalla jotain vaikutusta, vai johtuiko kaikki uuden organisaation likkeellelaukaisusta, mutta nyt ei oikein ehdi muuta kuin silmät pyöreänä ihmetellä hoidettavien asioiden määrää.
Kaikki alkoi viime keskiviikkona puhelinsoitolla, jonka yhteydessä kuulin ne legendaariset sanat “me ei tiedetä juuri mistään mitään ja ollaan aikatualusta pahasti myöhässä”. Jesh! Torstaina osallistuin puhelinpalveriin, erääseen toisen projektiin liittyen. Tällä en nyt vaikuttanut olevan ihan posketon kiire, mutta pitäisi tässä hyvin lyhyessä ajassa oppia näihin mpolempiin projekteihin seuraavat pikkuasiat (pahoittelut ei-nörtteytyneille lyhenteistä): J2EE, JSP, CSS (juu, en ole tutstunut ennen), ASP .NET, C#, EJB, servletit ja pari muuta juttua. Plus tietenkin opetella kaikki ne työkalut, joita noiden kanssa täytyy käyttää. Jos mä tuossa kaikessa onnistun, musta tulee väkisinkin kähemmistä kähein koodaajaguru ja nousen kaikkien muiden olentojen yläpuolelle… Tai sitten pää hajoaa ja sulkeudun puolitajuttomaan tilaan huutaen muistivuoto-ongelmista. Onneksi pääsee välillä hengähtämään, kun lupasin jo aikaa sittne antaa kolleegalle työmääräarvion jostain satunnaisesta Java projektista.
Kiirettä ei tietenkään helpota se, että keittiöremontti on alkamassa kohtapuoliin, eikä JC:n kanssa päästä millään yhteisymmärrykseen laattojen ja seinämaalien väreistä. Tässä matkan varrella saattaa tietenkin joutua vielä monesta muustakin asiasta kinaamaan, joten hermoparkani joutuvat vielä erittäin koville.
Onneksi pääsen hermolomalle ensi vikonloppuna. Menen keskiaikatapahtumaan, enkä halua nähdä yhtään modernia härveliä tai kuulla yhtään tietoteknistä lyhennettä koko tapahtuman aikana. Haistakoot muu maailma sillä välillä pitkät.
