Kuinkahan kauan se yläkerran hulttio jaksaa niitä viikottaisia bileitään pitää? Pinna kiristyy viikko viikolta yhä enemmän. Launatain ja sunnuntain välinen yö meni taas piloille heidän bilettämisensä takia. Kiljumista, äänekästä puhetta ja huutoa ja kaiken kukkuraksi epävireistä kuorolaulantaa. Ihme kyllä, tällä kertaa ei kuitenkaan juostu sisällä kengät jalassa. Isännöitsijä kertoi asukkaan olevan vuokralla, joten asiaan voidaan saada muutos odotettua näppärämmin. Huoneistossa on ollut jo pitkään isompi remontti käynnissä, joten olen kuvitellut asukkaan omistavan huoneiston. Tosin voi olla mahdollista, että omistaja on isukki tai muu vastaava, joka ei voi uskoa oman lapsikultapuperonsa aiheuttavan minkäänlaista häiriötä. Omistajan uskomuksilla ei ole mitään merkitystä sillä, jos asiaan ei tule muutosta, ottaa (isännöitsijän mukaan) taloyhtiön hallitus oikeustoimet peliin mukaan. Täytyy siis vain pitää hermot vielä kurissa jonkin aikaa.

Vaikuttaa siltä, että JC osaa pitää hermonsa paremmin kurissa tällaisessa asiassa. Hän on vain pahasti ärsyyntynyt, eikä täysin vittuuntunut kuten minä. Kovin moni asia ei saa minua närkästymään (kaverit, korjatkaa toi jos olen väärässä) ja itsehillinnän pettäessäkin yleensä olen kohtalaisen rauhallinen. Olen kovin huolissani JC:n viimeviikonloppuisesta kommentista, johon liittyi edellämainitut yläkerran bileet, bileiden isäntä ja hänen oma rakas kiinalainen keittiöveitsensä… Hänen silmänsä kiiluivat niin omituisesti sanoessaan asiansa kylmällä “as a metter of fact” äänensävyllä. Pitäisikö huolestua?

P.S. Äiti, älä ota kaikeka lukemaasi liian vakavasti. Jooko?